Viikon kuvat: Rakas Rosi on nyt 15-vuotias

Yleinen by Minna
Rosi vietti syntymäpäiväänsä lauantaina. Olisimme unohtaneet koko asian, ellei isäni olisi soittanut ja kysynyt, miten Rosi juhlii. Olen ihan älyttömän iloinen siitä, että mummokoiramme näyttää olevan edelleen hyvässä kunnossa. Päivisin se loikoilee oliivipuiden varjossa tai köpsöttelee baariin kahville. Luulen, että aika usein se odottaa iltaa: silloin se saa hengailla hetken kylän kujilla ilman hihnaa. Seuraavaksi onkin sitten Pipan vuoro juhlia.
Töitäkin on taas tehty, kuinkas muuten. Pihaan nousevan kiviaidan pohjalle tarvittiin täyttömaata. Ykköstalon seinissä olleet rappaukset kelpasivat siihen tarkoitukseen oikein hyvin. Jälleen kerran sorkkarauta osoittautui ihan mahtavaksi työkaluksi. Vähän kyllä pelkäsin, että rappausten lisäksi saan myös katon niskaani, mutta se näyttää kyllä edelleen olevan paikoillaan.
Ja tähän sekasotkuun pitäisi mahtua vielä yksi ihminen? Pipa nukkuu tyytyväisenä jalat tyynyllä, Mikko lämmittelee välissä ja Salvo tietenkin poikkipäin ja tassut kohti kattoa.
Vaari sanoo, ettei kukaan tee yhdellä tomaatin taimella mitään, mutta jostain sitä on aloitettava. Sitä paitsi, nyt meillä on tomaatin lisäksi jo laatikollinen timjamia, munakoiso, chili, kaksi rosmariinia, vesimeloni, basilika ja tilliä. Seuraavaksi istutamme ruohosipulia.
Joku on joskus leikannut lehdistä kuvia ja liimannut ne sitten ykköstalon keittiön kaakeleihin. Haluaisin kovasti saada kaakelit ehjinä irti. Sen jälkeen ne voisi käyttää johonkin muuhun tarkoitukseen. Näyttää kuitenkin pahasti siltä, että Piccolo on rakennettu niin hyvin, että laatat tulevat väkisin alas palasina. Jos jollakin on hyviä ideoita niiden irrottamiseen, vinkit otetaan kiitollisuudella vastaan.
Vaari käy lähes päivittäin kylän toisella reunalla olevalla palstallaan. Sitten hän tuo meille maistiaisia. Tällä viikolla saimme kirsikoita.
Ykköstalon seinästä löytyi Madonna, jonka Mikko raaputti varovasti veitsellä irti. Laitoin sen talteen odottamaan uutta paikkaa.
Kaikki kyläläiset tietävät, että Rossana rakastaa eläimiä. Niinpä tämä kadulta löytynyt linnunpoikanen oli viety Rossanalle hoitoon. Rossana ruokkii sitä hyönteissekoituksella ja juottaa sille pipetistä vettä. Toivottavasti se jää henkiin.
Välillä on kiva karata työmaalta ja unohtaa hetkeksi kivien kantaminen. Meiltä on Adrianmerelle vain puolen tunnin matka. Suurin turistiryntäys on vasta tulossa ja etenkin viikolla rannoilla on rauhallista. Mikko kävi jo snorklaamassa, minä olen vasta kastellut varpaat.

 

 

 

6 kommenttia

    1. Mikko Lymi
      Vastaa

      Nyt täytyy sanoa, ettei ole mitään käsitystä. Sellaisia vihreitä, pitkän mallisia chilejä se pukkaa ylöspäin. Jos sinulla on jotain chilitietämystä, otamme oikein mieluusti kaikki tiedot vastaan.

      1. Ville Hursti
        Vastaa

        Kasvaako hedelmät yksittäin, nipuissa; onko ne isoja, pieniä; raakana väri on vihreä, kypsänä mikä? Aletaan tunnistaan tämä lajike…

        1. Mikko Lymi
          Vastaa

          Yksin kasvavat sillä tavalla jännästi ylöspäin sojottaen. Pituus ehkä n. 5cm. Kypsien väristä ei ole vielä tietoa ja kuva löytyy tuolta seuraavasta postauksesta.

  3. Pueblonjussi
    Vastaa

    Onnea Rosi. Voi minkälaisia tunteita maailmanne taas herätti. Kaikki tuo lisää tunnetta, haluaisinpa kokea tuon seikkailun elossani. Juuri hierojanpöydältä heränneenä , Baijerin luonnossa pyöräilleenä ja nauttiessa lastenlapsien seurasta. Koiruudet vaimon hoteissa jopa kesäisessä Pirkkalassa nuttivat.
    Ohjelmat ovat auenneet ipadiiniin nyt ja voin elää ja haaveilla.
    Nauttikaa elosta ja tomattien kasvattamisesta yms…me aloitamme sykdyllä kun palaamme Espanjaan. Itse haluaisin viiniköynnöksen mutta vaimoni kaipaa tomaatteja , joten pieni terassimme saa tomaatit ja pelargooniat.
    Kaikkea hyvää!
    Jussi

Vastaa