Aavekaupunki Borgo Valle Vecchia

Yritin etsiä netistä vanhoja kuvia Borgo Valle Vecchialta.

Löysin vain pari hassua, mutta sitten törmäsin tähän:

  • Aavekaupunki, väitti netti.
  • Mitäs helvettiä, sanoin Mikolle, joka näytti suhtautuvan uutiseen hyvinkin rauhallisesti.
  • AAVEKAUPUNKI, täällähän on elämää vaikka muille jakaa, mouhosin.
  • Kohokohdat nyt ainakin osuu, sanoi Mikko.

Todisteeksi elämästä keräsin teille muutamia kuvia viime viikolta.

Aavekaupunki?!?! Eihän tämä ole edes kaupunki. Punainen täppäkin on vähän sinnepäin.
Settimio valitsi ja muokkasi heti alkuviikosta kaarikivet ikkunan päälle.
Valmis kaari näkyy tässä.
Jos katsotte tarkasti, näette muurauksen päällä vihreän linjalangan. Langan ja seinän väliin tulee maanjäristyspanta eli betonia ja rautaa. Puurakenteinen tiilikatto tulee pannan päälle.
Loppuviikosta purettiin seinän rakentamiseen käytetyt muotit. Sen jälkeen rakennettiin muotti maanjäristyspannalle, joka päästään valamaan tällä viikolla. (Jos ei sada.)
Pipan urakkaan kuuluu edelleen lentokoneiden kyttääminen ja yleisestä järjestyksestä huolehtiminen. (Koska nuoriso ja kattipeijoonit)
Metsästyskauden takia olemme koirien kanssa enemmän pihassa kuin esimerkiksi alatiellä. Metsästäjät ovat liikenteessä kaikkina muina päivinä paitsi tiistaisin ja perjantaisin. Iltaisin taas on niin pimeää, että pusikoihin ei kannata lähteä. Sitten on tietenkin vielä metsästäjiin ärtyneet villisiat, joita kannattaa välttää.
Eksjussi on kasvanut linssiluteeksi.
Samoin Kurtjussi. Rossana lupasi ruokkia Piccolon kissat sillä aikaa, kun olemme Suomessa. Kellarissa on jo nyt muutama säkki kissanruokaa, mutta käymme vielä Lancianossa täydentämässä varastoja. Ikävä näitä kavereita tulee, vaikka olen helpottunut siitä, että ne saavat tarpeeksi ruokaa.
Toninon ja Rossanan remontti on parveketta vaille valmis. Niinpä Tonino oli ehtinyt koiriensa kanssa tryffelijahtiin – ja löytänytkin tähän vuodenaikaan kuuluvia valkoisia tryffeleitä.
Monitoimimies Fedele käy päivätöissä paikallisella veeärrällä, mutta tekee sen lisäksi kylässä kaikenlaisia remonttihommia. Kuten nyt sitä Toninon ja Rossanan parveketta.
Madonnan kirkko oli saanut lämmittimen, sillä kelit ovat nyt kääntyneet kohti talvea. En ihmettelisi, vaikka yöpakkaset tulisivat pian.
Rossanan kakipuu pudotti lehtensä eli kakit olivat valmiita poimittavaksi. Rosalinda ja Mikko kiipeilivät puissa, Rossana ja minä otimme koppeja.
Kakeja tuli lopulta neljä tai viisi isoa laatikollista. Lisäksi keräsimme laatikollisen päärynöitä. En ole oikein kakityyppiä, mutta päärynät… Päätin, että myös Piccoloon istutetaan ensi keväänä päärynäpuu. Kakeista tajuan sentään sen verran, että ne kannattaa laittaa kypsymään pussiin parin omenan kanssa.
Sääennusteet pelottelivat fallolaisia koko viikon Venäjältä tulevalla kylmällä rintamalla. Aurinko helli meitä kuitenkin melkein joka päivä, korkeintaan saimme niskaan pieniä ripauksia.
Kylmä, sumu ja sade saapuivat tosissaan vasta sunnuntaina. Tältä maisema näytti kakkostalon ikkunasta. Kieltämättä hieman aavemaista.
Tellinkien pystyttäminen on Italiassa yllättävän tyyristä hommaa moneen muuhun raksa-asiaan verrattuna. Eikä kuka tahansa saa edes pystyttää rakennustelineitä. (Vain ammattilaiset.)
Settimio ei pienestä Venäjältä tulleesta säärintamasta piitannut vaan ilmestyi säntillisesti maanantaina työmaalle. Juttelimme mm. siitä, millainen väri puukattoon sopisi. Ja siitä, mitä tehdään insinöörin piirtämälle kattoikkunalle – jääkö vai lähteekö. (Lähtee.)

Vastaa