Salvo osaa hamstraamisen ”jalon” taidon

Annoin aamulla Rosille, Pipalle ja Salvo Montalbanolle purutikut.

Meillä on sellainen marssijärjestys, että Rosi saa ruuan ja tikut ensin, sitten on Pipan vuoro ja Salvo pitää perää.

Tänään Salvo odotti kohteliaasti vuoroaan, otti tikkunsa ja katosi toiseen huoneeseen. Sitten se palasi parissa sekunnissa killittämään, olisiko lisätikkuja luvassa.

Ajattelin, että kylläpä tikut tekevät nopeasti kauppansa eli hellyin ja annoin kaikille ylimääräiset herkut.

Salvo paineli taas perähuoneeseen ja palasi salamana takaisin.

Kun tikkutarjoilu oli ohi, Salvo hiipi hitaasti rouskuttavan Rosin viereen kyttäämään, josko Rosi erehtyisi pudottamaan jotain.

Homma näytti menevän riitelyksi, joten asetuin Salvon ja Rosin väliin seisomaan. Siinä järkkärihommissa hoksasin, että Salvo olikin käynyt vain kätkemässä saaliinsa ja palannut sitten kyttäämään, tulisiko sopiva tilaisuus siepata vielä lisää pureskeltavaa.

Taas.

Tulin siihen tulokseen, että jos Salvo Montalbano olisi ihminen, se olisi sitä tyyppiä, joka jonottaa ilmaisia ämpäreitä marketin edessä.

Se tönisi ja etuilisi ja kun se saisi ensimmäisen ämpärin, se pinkoisi autolle kätkemään saaliinsa peräkonttiin ja ryntäisi heti takaisin jonoon tönimään ja etuilemaan lisää.

Niin ja kyttäämään muiden ämpäreitä. Että onko jollakin parempi ämpäri. Tai tulisiko kenties tilaisuus napata ämpäri jonkun varomattoman kädestä.

Luultavasti Salvo onnistuisi saamaan monta ämpäriä, vaikka periaatteessa niitä jaettaisiin jokaiselle vain yksi.

Salvo olisi sitä tyyppiä, jonka takia ämpärijonoissa tarvitaan järjestysmiehiä.

Voitte lukea Salvon hamstraushistoriasta täältä.

Yksi kommentti

  1. Terttu Kantola

    Kuulostaa siltä, että Salvo on synnyttyään joutunut taistelemaan ruokansa saadakseen 😀 Voiko se olla syynä hamstraukseen? 🙂

Kommentoi