Keskiviikko on lempipäiväni, Silloin tulee kala-auto, ja piazzalla on melkoinen kuhina jo heti aamukahdeksalta.
Eli 6-8 eläkeläistä ja me.
Tällä viikolla ostimme kolme meriahventa, vähän rapuja ja pikkumulloja.
Savustimme meriahvenet Sihdon oppien mukaan. Niistä tuli niin hyviä, että ajattelimme antaa yhden Rossanalle ja Toninolle ja toisen Vaarille.
(Kerron myöhemmin, millaista palautetta saamme. Luultavasti Vaarin cantinasta löytyy ainakin isompi savustuslaatikko kuin meiltä…)
Don Sihdon savustusnikseihin voitte perehtyä täällä.
Kokeilimme savustaa myös ravut. Tosin ensin teimme niille marinadin, johon laitoimme yhden sitruunan mehun ja kuoren, neljä oman pihan chiliä (Diavolicchio Calabrese), oliiviöljyä ja suolaa.
Ravuistakin tuli ihan maukkaita, mutta ehkä ne kuitenkin sopivat paremmin grilliin kuin laatikkoon.
Pikkumullojen kanssa tulikin sitten tenkkapoo.
Onneksi meillä on suora linja Korianterifarmille eli Kaijalle ja Don Sihdolle. Pienen viestittelyn jälkeen täytimme mullojen vatsat silputulla basilikalla ja raastetulla sitruunankuorella.
Unohdin tietenkin suolan, jota heitimme hätäisesti mullojen sekaan juuri ennen kuin ne pääsivät grilliin (noin 2 minuuttia/puoli).
Pikkumulloista tuli aika yksinkertaisella konstilla todella hyviä. Siis niin hyviä, että minäkin jaksoin askarrella niiden kanssa, vaikka normaalisti kartan kaikkia pikkukaloja, joiden kanssa täytyy väkertää.
Ajattelin, että voisimme aina keskiviikkoisin kokeilla jotain sellaisia kaloja, joita emme ole aiemmin kokanneet.
Täytyy toivoa, että Korianterifarmilla on linjat auki.
Voi voi ihan vesi herahti kielelle noita savustettuja meriahvenia katsoessa. Tuore kala on aina tuorekala sanotaan täällä Jäämeren rannalla.
Kala-auto on kyllä ihan mahtava juttu! Mä olen kovin huono tekemään kalaruokia, mutta tässähän sitä samalla oppii. Terveisiä Jäämeren rannalle!