Kahvinkeitin mukana Italiassa

IMG_0455Ensimmäinen päivä Roomassa. Jatkamme matkaa Sisiliaan ensi viikolla, mutta pysähdyimme välillä muutamaksi päiväksi huokaisemaan ystävämme Alession sohvalle. Tai oikeastaan sänkyyn, sillä Alessio oli jättänyt avaimet ja ilkeän kissansa Micionen naapurin Stefanolle, meille jääkaappiin proseccoa & olutta ja lentänyt lomalle Panamaan.

Matkaa on takana viisi päivää. Lähdimme Suomesta maanantaina aamulla lumipyryn saattelemana – autossa meidän lisäksemme kaksi koiraa, omituista roinaa ja täytetty huuhkaja (jota en laske omituiseksi roinaksi). Roomassa ei pyrytä, mutta vesisade osaa olla kylmää.

En ole oikein uskaltanut ajatella, mitä pakkasimme mukaan. Sen jälkeen kun joulukuussa myimme kotimme, riisuimme talon tyhjäksi sijoitellen tavaraa ties minne: vastaanottokeskuksiin, äidin kellariin, anopin autotalliin, lapsen verkkokomeroon, ystäville, lastensuojeluun, kaatopaikalle… Vielä viimeisenä iltana pyöräytimme laatikot ympäri ja raivasimme osan mukaan tarkoitetusta tavarasta pois. Kaiken sen valitsemisen jälkeenkin tavaraa on mukana aivan liian paljon. Enkä oikein tiedä mitä.

IMG_0043
Ainakin luulen, että meillä on mukana Mikon herttainen matkalaukku, Jeesus-laastareita, äitienpäiväkortti ja peikko. Niin ja se huuhkaja.

Meillä ei ole matkailuautoa, peräkärryä, pakettiautoa eikä kuorma-autoa, jonka olisin kyllä helposti saanut täyteen. Sen sijaan meillä on maastoauto, johon mahtuu kuusi pahvilaatikkoa, vaatekassit, rinkka, muutama pikkukassi ja lukuisia muovipussinyssyköitä.

Minä inhoan muovipussinyssyköitä. Vielä enemmän inhoan irrallisina pakattuja kinkkurasioita (kyllä, luitte oikein) ja kahvipaketteja (kyllä, luitte edelleenkin oikein). Mutta koska rakastan koiriamme Rosia ja Pipaa, joudun hyväksymään nyssäkät ja kinkkurasiat.

Nyssäkät pystyy tunkemaan pieniin väleihin niin, että koirat saavat lisää tilaa takapenkiltä. Kinkkurasiat tarvitaan siksi, että pian 14-vuotias Rosi suostuu ottamaan lääkkeensä. Ai niin, kahvipaketit tarvitsemme siksi, että pääsen keittämään juhlamokkaa, koska mutteripannu on minulle aivan liian suuri mysteeri – ja toisaalta ihminen tarvitsee välillä ison mukillisen kahvia.

Kyllä, meillä on kahvinkeitin mukana. Italiassa.

Yöpymispaikat yritimme valita niin, että koirilla olisi mahdollisimman mukavaa. Niinpä päädyimme ensimmäiseksi yöksi jürmalalaiseen puuhuvilaan, jonka katosta satoi läpi.

Sen lisäksi, että olen tuskaillut teinipojan huonetta muistuttavan auton takapaksin kanssa, olen ollut hieman huolissani koirien puolesta. Päätimmekin jo hyvissä ajoin, että lentämisen sijaan ajamme autolla Sisiliaan. Lisäksi valitsimme reitiksi tuskastuttavan tylsän Via Baltian, koska laivamatka Helsingistä Tallinnaan kestää vain alle kolme tuntia.

Yöpymispaikat yritimme valita niin, että koirilla olisi mahdollisimman mukavaa. Niinpä päädyimme ensimmäiseksi yöksi jürmalalaiseen puuhuvilaan, jonka katosta satoi läpi, mutta toisaalta läheisellä rannalla pääsi juoksemaan vapaasti.

IMG_0258
Kyllä, Itämerestä voi hullaantua.

Toisen yön vietimme Puolassa, jossa vanha rouva Rosi joutui kiipeämään kolmanteen kerrokseen ja piti sen jälkeen yskällään hereillä koko hotellia. Onneksi jostain muovipussinyssäkästä löytyi lääkkeet.

Tshekissä meitä odotti mukava yllätys: rappioromanttinen pensionaatti, oma sisäpiha ja karppiallas. Rosi vietti yönsä lisävuoteeseen pedatuilla sinisillä satiinilakanoilla.

Viimeisen yön ennen Roomaa nukuimme Bellariassa, Italian itärannikolla. Hotellin henkilökunta oli valinnut koiramatkalaisille ensimmäisen kerroksen huoneen omalla terassilla. Koiria varten oli lisävuode – joka ei kelvannut kummallekaan.

Ja näin näiden karvakavereiden yöpymiset maksoivat euroissa per kuono:

  • Jürmala, Latvia: 5
  • Radziejovice, Puola: 2,60
  • Mikulov, Tshekki: 0
  • Bellaria, Italia: 7,50

Varasimme kaikki majapaikat vasta edellisenä iltana Booking.comin kautta. Valintoihin vaikutti koiraystävällisyyden lisäksi hinta ja tietenkin sijainti. Emme halunneet ajaa liian pitkiä päivämatkoja – emmekä osua esimerkiksi Varsovaan. Kaikkiaan selvisimme yöpymisistä alle 150 euron.

Näyttää siltä, etteivät koirat ole saaneet matkustamisesta pysyviä traumoja. Saattaa jopa olla, ettei kumpikaan tajua olevansa Italiassa.

Kommentoi