Viikon kuvat: Vaarille se on komposti, minä näen pienen talon

Piccolo Salvossa on tällä viikolla keskitytty puutöihin. Mikko sahasi kakkostalon kellarissa olleet laudat ja löysi perimmäisestä nurkasta ovia, jotka odottavat nyt entisöintiä. Se homma ei tosin ole työlistalla ihan top kympissä.
Salvo Montalbano sai tennispallon.
Rossana ja Tonino aikovat remontoida yläkylällä olevan talonsa. Me saimme lahjaksi ylimääräiset kaapit.
Tonino toi lahjakaapit Piccolo Salvoon motozappalla eli nelivetoisella ”traktorinpoikasella”: Vaari harmitteli, ettei ehtinyt avuksi kipeän jalkansa takia.
Pyörähdin naapurissa kahvilla ja sain palasen maailman parasta kakkua. Meillä on vielä opeteltavaa siinä, että kahvin kanssa kuuluu tarjota herkkuja.
Rakas grillivahtimme Rosi, joka osoittaa hämmästyttävää pitkämielisyyttä hiilloksen (=mahdollisuus makkaraan) odottamisessa.
Annoin viikatteen heilua päädyllä. Vaari lainasi talikkoa ja kottikärryjä. Sitten piti päättää, minne niittojätteet kasataan. Yritin kyllä sanoa Vaarille, että ”se ei ole komposti vaan raunio, josta voisi tulla talo”, mutta annoin lopulta periksi ja kasasin jätteet sinne, mihin Vaari käski. Eli tulevaisuuden pikkutaloon. Tai siis kompostiin.
Salvo Montalbano tutkii päivittäin, onko oliivipuiden oksista rakennettuun aitaan ilmestynyt sopivia pakoaukkoja, mutta enää se ei ole rysäyttänyt aidan läpi. Josko idea alkaisi aueta… En usko itsekään.
Murattitappajaiset alkavat olla siinä vaiheessa, että pian tarvittaisiin pitemmät tikkaat tai rakennustelineet. Mutta hei, katto (tai siis se, mitä katosta on jäljellä) näkyy jo!
Ei helkkari, ehti Mikko jo huutaa, kun Chevyn etuvalon umpio oli repsahtanut ihan itsekseen kiinnityksistään. Umpio onneksi palasi kiltisti paikalleen vain pienellä säädöllä.
Sataa, paistaa, sataa, paistaa, omituinen keli, päivitteli Vaari – ja lupaili sitten, että alkavalla viikolla pitäisi paistaa ihan tosissaan. Arvelin pitkään, että Vaarilla on ennustajan lahja, mutta sitten paljastui että hän seuraa säätiedotuksia televisiosta.

9 kommenttia

  1. Terttu Kantola

    Katsoin joulukuun kuvia ja ihmettelen, tedän rohkeutta 🙂 Missä talossa asutte? Hurjalta näyttivät kuvat! Varovainen pitää olla siellä liikkuessa, ettei tule tapaturmia. Tarvitsisitte paljon apuvoimia, näiden kunnostukseen…huh..huh, jaksamista molemmille <3 Terv Tepa

    1. Minna

      Hei Tepa! Ja kiitos viestistä! Hyvä, että lähetit tuon kysymyksen asumisestamme – tajusin, että lienee aika postata tilannepäivitys. Mutta näin ensihätään kerron, että ”asumme” talossa numero kaksi. Se on taloista ainoa, jossa on uusi katto. Kiitos jaksamistoivotuksista!

  2. Hannamaaria

    Tsemppiä teille hankkeeseen. Niin tuttuja tilanteita. Yhdeksän vuotta sitten aloitettiin remontointi abruzzossa ja pari vuotta sitten hankittiin toinenkin kiinteistö. Nyt on unelmapaikka vailla vertaa. Pihalla odottaa meilläkin rustico, josta paikalliset ajattelevat sen juurikin sopivan sitruunoiden talvisäilytykseen tai kompostiksi.

    1. Minna

      Voih! Tämä oli lohdullinen viesti! Olisi mukava nähdä, millainen paikka teillä on. Voisitko laittaa meille kuvia vaikkapa sähköpostiin?

  3. Elina

    Ooh! Maailman paras kakku olisi hienoa saada maistiaisiksi tänne blogiin vaikka reseptin muodossa 😉 Tohtiiko siellä muutens kysellä tuommoisia asioita, vai ovatko ne enemmän leipureiden salaisuuksia?

    1. Minna

      Lupaan pyydystää kakun reseptin. Kylän rouvat ovat onneksi kovin ilahtuneita, kun saavat jakaa perinteisiä reseptejään.

Vastaa